• by Carita

Biofilia.

Päivitetty: 7. kesäk.


BIOFILIA: TAUSTA JA TEORIA.


Erich Fromm


Erich Fromm käytti sanaa biofiliaa konseptikäsitteenä ensimmäisen kerran kirjassaan

” The Anatomy of Human Destructiveness” (1973). Siitä kehittyi biofilian käsitteet, jossa nähtiin ihmisen evoluution kautta kumpuava sisäinen tarve olla yhteydessä luontoon. Fromm ymmärsi luonnon hyvinvointia edistävänä tekijänä, joka vahvisti ihmisen kykyä empaattiseen vuorovaikutukseen luonnon ja kaiken elollisen kanssa.





Edward O. Wilson


Edward O. Wilson käsitteli kirjassaan ”Biophilia” (1984) mm. huomioistaan maalta kaupunkiin muuttamisen seurauksista ihmisten lisääntyneeseen stressiin ja muihin oireisiin. Aihe, joka yhä edelleen on ajankohtainen. Alettiin ymmärtää vielä syvemmin ihmisen tarvetta luonnon läheisyyteen ja sen hyvinvointia edistävää vaikutusta. Wilson totesi, että luonto antaa elämälle merkitystä, se täyttää meidän kognitiivisia, esteettisiä ja sisäisiä tarpeita. Ihmisellä on synnynnäinen tarve kuulua luontoon. Se auttaa kehittämään empaattisia kykyjä kaikkea elävää kohtaan.

Stephen R. Kellert

1995 Stephen R. Kellert ja Edward O. Wilson kirjassaan ”The Biophilia Hypothesis” kehittivät lopulta biofilian teorian ja hypoteesin sellaiseen muotoon, joka tänäänkin toimii merkittävänä työvälineenä niin arkkitehtien, sisustusarkkitehtien kuin suunnittelijoiden parissa.


Joten biofilinen suunnittelu perustuu tutkittuun, testattuun ja pitkälle kehitettyyn teoriaan ja tietoon. Biofilian hyödyistä ja eduista, kun halutaan pehmeillä mutta vaikuttavilla keinoilla lisätä ihmisten hyvinvointia, on tutkittu paljon. On myös ymmärrettävä, että biofilinen suunnittelu tarkoittaa niin paljon enemmän, kuin pelkästään kasvien lisääminen tilaan. Kasvi ei tee tilasta tai paikasta biofilisen.



Ärsykkeet


Yhteiskuntamme on täyttynyt valtavasta määrästä ärsykkeitä, jotka usein ovat meitä haittaavia, mutta emme sitä tiedosta. Ne voivat olla liikenteen melu, digitaalisten laitteiden aiheuttamat ärsykkeet, urbaanissa ympäristössä ilmenevät ärsykkeet jne. Oireilemme eri tavoilla, fyysisesti ja psyykkisesti. Elinympäristö kaupungissa tuottaa enemmän ärsykkeitä kuin mitä pystymme suodattamaan. Mitä pienempi ihminen, sen vaikeampaa siihen on sopeutua.



Lisätty luontoympäristö


Elinympäristöön lisätty luonto, joka suorasti tai epäsuorasti, tuottaa käyttäjälleen lähes samanlaisen vaikutuksen kuin, jos menisi fyysisesti luontoon. Luonnon elementtien lisääminen erilaisilla keinoilla, antaa käyttäjälleen täysin uudenlaisen

mahdollisuuden kehittää evoluution kautta syntyneitä tarpeita. Kohentamalla elinympäristöämme oikeilla asioilla, pala kerrallaan, vaikutamme parantavasti omaan hyvinvointiimme. Sen hyöty on pitkäkestoista, siten arvokasta monella mittarilla.


Laadukkaasti rakentamalla lisätty luontoympäristö on todettu lisäävän elpymiskykyä, se alentaa stressitasoa, parantaa yöunia ja se näyttää parantavan keskittymiskykyä, joka aiemmin on voinut olla hyvin huono, niin lapsilla kuin aikuisilla. Mieliala kohenee, ja moni kokeekin jaksavansa päivittäiset haasteet paremmin. On myös näyttöä siitä, että immuunijärjestelmä paranee, kun olemme tekemisissä luonnon mikrobien kanssa.



Luonnossa olemisen hyödyt tutkittuna tietona.



Aistit


Suunnitelulla vaikutamme luonnollisesti kaikkiin pääaisteihin; näkö-, kuulo-, maku-, tunto-, ja hajuaisteihin. Kaikkien aistien tulisi saada suoria tai alitajuisia ärsykkeitä, riippuen suunnittelun painopisteestä. Edellisten lisäksi tulee huomioida proprioseptiiviset, viskeraaliset sekä vestibulaariset aistit. Nämä ovat liikkumiseen, tasapainoon ja kehon sisäiseen aisti-informaatioon vaikuttavia aisteja.



Lopuksi


Yhteenvetona voidaan sanoa, että biofilinen suunnittelu hyödyttää kaikkia. Se ei ole vain tietylle segmentille tai paikalle sopiva tapa suunnitella. Biofiliaa voidaan soveltaa kaikkialle, missä ihminen on vuorovaikutuksessa ympäristöön. Biofilia ei ole trendi. Se on ympäristön kestävää suunnittelua, jossa hyvinvoinnin elementit tuodaan ihmisten elämään.



0 katselukertaa

Embrace Biophilic Lifestyle and Philosophy 

Sensory Spaces Finland Oy / Mizimuzu Design

Kuopio / Joensuu /Suomi

info(a)sensoryspaces.fi

Y-tunnus: 3172942-7

  • Instagram
  • Twitter
  • Facebook
  • LinkedIn

© 2020-2022 Sensory Spaces Finland Oy. All rights reserved.